Jouluvalmistelut ja Torino

Kanelintuoksuiset terveiset joulu- ja hääkiireiden keskeltä! Kuusi on koristeltu, piparkakut ja joulutortut leivottu ja Victorian kiisseliäkin tein eilen ensimmäistä kertaa kun saimme vieraita. Joulukortit on postitettu, melkein kaikki lahjat ostettu, hääkutsutkin on suunniteltu loppuun ja materiaalit tilattu. Lisäksi kävimme viime viikonloppuna Torinossa maistelemassa paikallisia erikoisuuksia ja katsastamassa Egyptiläisen museon, jonka kokoelma on Kairon jälkeen maailman toisiksi suurin.

Muuten olenkin sitten lähinnä pyörähdellyt jouluostoksilla Comossa ja Leccossa, Ikeastakin tuli haettua hiukan joulukoristeita. Tilasin myöskin muutama viikko sitten rapakon takaa Kindlen, joten kirjojen ahmiminen selittänee osaltaan blogihiljaisuuden. Olen täysin rakastunut kyseiseen laitteeseen, elektroninen muste ei rasita silmiä kuten tablet tai läppäri, koska ruudussa ei ole taustavaloa. Siis aivan kuin lukisi oikeaa kirjaa, paitsi että vieraskielisiä kirjoja lukiessa sanakirjan selitys näkyy alareunassa nappia painamalla ja ilmaiseksi voi lukea esimerkiksi kaikki ennen vuotta 1923 julkaistut klassikot ja lukuisia muita teoksia, jotka Amazon tarjoaa välillä hintaan 0,00 euroa. Akkukin kestää jopa kuukauden. 

Lisäksi työn alla on eräs joululahjaksi suunniteltu käsityö: Siitä lisää joulun jälkeen, jos lahjan saaja vaikka sattuu kurkkaamaan blogia ennen Joulua ;). Mutta nyt hiukan kuvia, ensin tietysti allekirjoittaneen ylpeys eli piparkakkutalo ja sitten perään hiukan otoksia ja kertomuksia Torinosta.

Talo edestä...

...ja talo takaa. Ikkunoina käytin liivatelehtiä ja sisävaloina led-kynttilöitä.

Talon päädyt ja Marianne-palloista tehty lumilyhty (ne matkasivat Italiaan äidin lähettämässä paketissa).

Ja sitten Torinoon. Kaupunki tuskin on kauneimmillaan harmaana ja pilvisenä joulukuun päivänä, mutta täytyy sanoa, että yllätyin positiivisesti. Torino on täynnä aukioita, vanhoja taloja, kapeita kujia sekä ihania kahviloita, joiden ikkunoita koristavat leivonnaiset saivat veden kielelle. Jouluvalojakin oli runsaasti ja ne olivat joka kadulla erilaiset.

Kahvila al Bicerin, perustettu vuonna 1763. Kuvassa näkyy käytännössä koko kahvila, joten olimme onnekkaita kun saimme pöydän. Ovi kävi jatkuvasti kun ihmiset tarkastivat, josko mahtuisivat sisään.

Bicerin, josta kahvila on saanut nimensä. Kyseessä on paikallinen erikoisuus: Kuuma juoma, joka tehdään kahvista, suklaasta ja löysäksi vatkatusta kermasta. Kuten kuvastakin näkyy, Bicerin on kuin Irish coffee, mutta alkoholin tilalla käytetään suklaata ja kahvi on kunnon espressoa.

Jouluvalot lipun väreissä, Italian 150-vuotisjuhlan kunniaksi.

Lounaaksi söimme paikallisia herkkuja: Primona agnolotti, raviolia muistuttava täytetty pasta ja secondona Brasato al Barolo, eli Barolo punaviinissä haudutettua naudan lihaa. Näitä en muistanut kuvata, mutta jälkiruokana syöty Bonet tuli sentään ikuistettua. Bonetissa maistuu amaretto ja suklaa, ja kaikki ruoat olivat herkullisia!

Bwindi Light Masks, Richi Ferreron taideteos, joka sijaitsi Yliopiston sisäpihalla. Teos herää eloon pimeän laskeuduttua ja valojen lisäksi siihen kuuluu mielenkiintoinen äänimaisema (satuimme kävelemään paikan ohi uudestaan illalla). Koko esitys on nähtävillä Youtubessa (vuodelta 2010), tosin paikan päällä se on huomattavasti vaikuttavampi.

Lääketieteen professorin patsaaseen yliopiston sisäpihalla kuului tämä luinen kaveri. Linnan aukiolla (Piazza Castello) riitti vilskettä, sillä siellä sijaitsevat sekä adventtikalenteri että seimi (alla).

Satuimme olemaan Piazzalla myös illemmalla kello 18:00, kun seimi ja kalenteri oli valaistu ja vaijerin varassa roikkuva palomies avasi aplodien saattelemana uuden luukun. Piazzalle oli kokoontunut runsaasti lapsiperheitä katsomaan, mitä luukun takaa paljastuu :)

Linna ja linnan ulkopuolella oleva patsas kaasunaamareineen... Linnan vallihaudassa näyttää olevan puutarha, syy on edelleen epäselvä.

Matkan varsinainen syy oli Torinon Egyptiläinen museo, jonne olen halunnut jo pitkään. Koska kokoelma on harvinaisen suuri, katsottavaa riitti ehkä hiukan liikaakin. Tässä erään muumion sormet.

Hieroglyfit täyttivät yhden pitkän ja korkean seinän kokonaan.

Yksi lukuisista patsaista.

Toinen lukuisista patsaista, jonka edessä kaikki tahmakäpälät (lue: lapset, joiden vanhemmat eivät ole tarpeeksi fiksuja kieltääkseen esineisiin koskemisen) poseerasivat, ja sehän näkyy sfinksin tassuissa.

Sarkofagi, en tosin muista kenen.

Yhdeksän päivää jäljellä ja sitten suuntaamme Suomeen, toivottavasti saisimme nähdä edes hiukan lunta, mutta tällä hetkellä se näyttää aika epätodennäköiseltä. Felice vaikuttaa jo etukäteen kovin pettyneeltä, mutta tärkeintä on tietysti läheiset ihmiset ja hyvä ruoka ;). Ja ruoasta puheen ollen: Nyt kuppi teetä, muutama pipari ja kirjan pariin, ciao!