Viikonloppu vietetty ja opiskelut jatkuvat. Perjantaina minua viihdytti televisio, lauantaina tavanmukainen illallinen ystäväpariskunnan kanssa (tällä kertaa heidän luonaan) ja sunnuntaina söin ravintolassa valtavan lihavartaan. Jälkiruoka nautittiin tietysti gelateriassa, makuina tällä kertaa panna cotta e pistacchio. Hyvä ruoka, parempi mieli.
Viikonlopun aikana saapui huono sää ja sade saatteli minut yliopistolle. Mukavaa näin pitkään jatkuneiden, kuivien ja kauniiden ilmojen jälkeen saada heti vesikuuro niskaan kun pitää taas päivittäin poistua kotosalta. Noh, kurssit vaikuttivat sentään mielenkiintoisilta, tenttikirjojen sivumäärä tosin osoittautui odotettua suuremmaksi.
Viikonloppuna tuli myös selailtua Ikean kuvastoa. Olen nimittäin päättänyt jatkaa kodin sisustamista pitkän tauon jälkeen ja hankkia sohvan. Tänne muuttaessamme asunnossa oli valmiina pieni sohva, nojatuoli sekä keittiön ruokaryhmä, joten jätimme edellä mainitut ostamatta (kaiken muun ostaminen aika isoon kolmioon oli tarpeeksi suuri investointi ilman niitäkin). Nyt alkaa näyttää siltä, että budjetti voisi venyä kunnon sohvaan. Siis sellaiseen suureen joka sopii tuohon huoneeseen ja täyttäisi myös nojatuolin paikan. Kolmen metrin huonekorkeus ja valtavasti neliöitä; Vanha sohva näyttää ympäristössään aika säälittävältä leikkimökin kalusteelta.
Nykyajan sohvat ovat tosin järjestään epämukavia. Onko sen selkänojan pakko ylettyä vain puoleen selkään asti? Tämä nykyinen, joka lienee peräisin 70-luvulta, ei sykähdytä ulkonäöllään, mutta se on pehmeä ja selkänoja on korkea. Tai oikeastaan, istuinosa on normaalia alempana ja näin ollen niskallekin löytyy tukea, ilman että tarvitsee valua kohti istuimen reunaa kunnes takamus on jo ulkopuolella. Toinen ongelma on juuri tuo istuin, joka on useissa malleissa hirmuisen syvä. Hei valmistajat, suurimmalla osalla ihmisistä ei ole metrinmittaista sääriluuta. Taas saa valua kohti istuimen reunaa, tosin tällä kertaa niska löytää tukea ennen kuin takamus tipahtaa yli reunan. Myönnetään, onhan ne kivan näköisiä. Mutta eikös sohvalla ole tarkoitus löhötä ja rentoutua, mukavasti?
Italiassa ei voi ostaa nahkasohvaa. Kesällä, kun lämpötila pyörii 35 asteen hujakoilla, ei kotona pidetä pitkiä housuja. Hyvä jos pidetään vaatteita ollenkaan. Sohvaa ei voi lähestyä sillä saattaisit liimautua siihen kiinni. Ratkaisu: Osta kangassohva. Mielellään sellainen, jonka päälliset voi pestä, jos ei muuten niin pesulassa. Ja jos sinulla on italialainen mies, joka kulkee kotona shortsit jalassa, älä osta valkoista sohvaa. Muuten saat nyppiä siitä jatkuvasti mustia säärikarvoja. True story.
0 comments:
Lähetä kommentti